Fiat Tipo/Tempra/BravX alustojen erot?

[wellu]

Äsken kävin eräällä Tipolla ajamassa ja on se vain erilainen.

Itseasiassa Tipossa on ajotuntumassa hyvinpaljon samaa, mitä Bravossa. Ohjaus on vain jäyhempi, vaatii enemmän voimaa kääntämiseen, mutta viestittää kyllä kuljettajalle jokaikisen kivenmurun koon, mitä on asfaltin valamiseen käytetty.

Tempra menee vielä ohi, voinee johtua tasapainoisemmasta painoakaumasta ja peräpään vääntömomentista? Mene ja tiedä....

Pitää (ehkä) yrittää tiputtaa Bravon tehostuksen voimakkuutta ihan hivenen, jahka saa koiranluut, rt-päät ja alatukivarret vaihdettua. Ainakin minun 1.2 bravossa menee koiranluut suoraan alatukivarteen...

[wellu]

Nostetaanpas vanhaa, kun tuli mieleen asia eräs.

Onko kenelläkään vertailupohjaa Tempra/Marea ajotuntumalle? Minkälainen Marea on ajaa? Onko yhtä neutraali/itseohjautuva kuin Tempra?

Lähinnä omat perversiot ja seuraava Fiat mielessä. Tempra edelleen Unon kanssa paras talviauto ajaa, mutta periaatteessa ei kiinnosta tippaakaan se soch:in kanssa temuaminen. 1.6/16V vain on järkevämpi.

[wellu]

Onko kenelläkään vertailupohjaa Tempra/Marea ajotuntumalle? Minkälainen Marea on ajaa? Onko yhtä neutraali/itseohjautuva kuin Tempra?

Itse itselle vastaten, liki samanlaisia ajaa.

Mistä näkisi Bravx/Marea etujousien vahvuuksia? Edelleen harmittaa matalalla ja kovana kulkeva 1.2 Bravon etupää, saisi olla ylempänä ja joustavempi että olisi edes vetopitoja.

[Stefa]

Oleppa hyvä:



Tuo on service manuaalista. Nopeasti tuosta selaten, niin tuolla on muuten myös pyöränkulmissa eroja vuosimallien ja korinumeroiden mukaan. -98 Bravossa on ihan reilusti eniten etucamberia. Neljän miljoonan kohdilla takana muuttuu sekä auraus, että camberit.

Tosin lie noihin jo vaihdeltu mitä vain osia, joten nuo kulmat voinee olla liki missä vain.

[75 ELX]

Pari lisää

[wellu]

Tuota samaa tuli itsekin ihmeteltyä, kun itsellä oli muutama Tempra sekä Tipo ja isällä 1.2 Brava. Kaverini hommasi 1.6 Bravon ja se on käytökseltään kuten Temprat ja Tipot. Muutenhan nuo ovat samat alustan osiltaan, mutta pikkukoneisessa BravX:ssä kiinnittyy etuvakaaja iskareihin (ei alatukuvarsiin) ja ohjaus on tehostetumpi. Vakaajan paksuuden erosta ei ole tietoa, kuvittelisin se olevan löysempi noissa 1.2:ssa... Takapäässä eroa ei juurikaan ole.

Bravx vakaaja on kaikissa tukivarressa kiinni ja Mareassa iskarissa

Tehostimen pumpusta voi lyhentää ylipaineventtiilin jousta niin tehostus vähenee

Itse vaihtaisin etuvakaajan vaikka Temprasta ja katsoisin pystyisikö tehostimenpumppua vaihtamaan jostain "isolohkosta", madallus(tai jäykemmät) jouset sekä matalampi profiiliset renkaat. Vakaajan vaihdon yhteydessä vaihtaisi vielä 155 Widebodyn hammastangon, niin johan muuttuu Noi hammastangot vaan on melko hankalia löytää...

1.2-1.6 on sama 22mm vakaaja mikä tipossa ja 1.8-2.0 on sama 23mm vakaaja mikä temprassa

Kuinka tuo ylipaineventtiilin jousen lyhennys tapahtuu käytännössä? Mikä irti ja mistä?

[viiat]

Mitäs eroa / onko eroa takaiskunvaimentimissa tipo vrt bravx? Takaiskareita tipoon metsästän eikä kaikki listaukset enää tunne tuota vanhusta, mutta bravx vielä löytyy jokapaikasta. Näissähän on kuitenkin sama taka-akselisto..

[viiat]

^Eli lähinnä nuo fyysiset mitat, tai niiden mahdolliset erot kiinnostaisi, eperin mukaan mukaan ei yhteneviä varaosanumeroita ainakaan ole joten oletettavasti noissa jotain eroa on.
No, tilailin sitten ihan tipoon käypäset sahcsin kaasuiskarit taakse. Kait se ponpottelu noillakin rauhottuu...

[wellu]

Ainakin alatukivarren/ "kynkän" muoto on muuttunut hitusen Tipo --> Bravx, mutta jotkut varaosaselaimet edelleen tarjoaa molempiin samoja iskunvaimentimia?

Kuitenkin ePerin mukaan apurungolla, kynkällä ja iskareilla on eri varaosanumerot.

[Neverth]

Apurungossa on eri kumit, samoin kun marean/bravX välillä, siksi eri osanumerot. Mareassa on paksummat ja tarttee pidemmät pultit (eteen) rungon kiinnitykseen.

[wellu]

Jatketaampas tätä.

Talviautoilua silmälläpitäen, kävin eilen testaamassa omaa Bravoa (1.2/16V) LCF:n lumipallorallin jääradalla. Toki hiukan hankala tietää koko totuutta, koska tämähän on keulakolaroitu, mutta vetopitoa on todella vähän.

80 Bravassa taitaa olla keula aikapaljon 1.6/1.8 Bravx/Mareaa kevyempi? Samaten taitaa Tipo/Tempra olla soch-moottoreineen keulapainoisempi? Muutamalla 1.6 Bravalla ja yhdellä 1.8 Marealla päässyt nyt talven aikana ajamaan ja ne ihan "kynsii" kyllä todella hyvin, mutkissa voi vedättää jne. Tuo oma 1.2 Bravo ei kestä kesken mutkan kaasua/jarrua ollenkaan, koska lähtee vain todella överiin puskuun ja menee aivan luotisuoraan ratista välittämättä, ainakin jääradalla.

Yli 80km/h jos on vauhtia, niin alkaa koppa taipumaan, mutta vaatii vastaheittojen vastaheittoja, eikä silloinkaan mutkan sädettä saa millään vippaskonsteilla pienennettyä. Auto joko menee etuperin suoraan, tai kylki edellä suoraan. Takapään pito on valtava, käsijarrun kiskaisu kesken mutkan ei tee mitään.

Eli mitenkä saisi etupäähän lisää pitoa? Kuinka paljon vaikuttaa tuo kolaroitu keula (oikealla puolen Camber enempi negatiivinen mitä vasemmalla)? Unolla rällätessä oli ihanaa, kun auto totteli etupyöriä lumipinnalla herkästi. Unossa ei ollut etuvakaajaa, mutta toisaalta koppa jonkinverran Bravoa kevyempi...

Auttaisiko vakaajan poisto mahdollisesti? Toisaalta "isolohkoissa" on vakaaja, mutta ainakin ajamani yksilöt taittuvat herkemmin ja ovat ohjauksestaan informatiivisempia. Jotenkin vain tuntuu, että keulan vääntöjäykkyyttä täytyisi saada roimasti pienemmäksi, tai sitten joustoa paljon pehmeämmäksi.

Asfaltillahan tuo on ihan kiva...

[-HH-]

No omat kokemukset 1.2 BravAsta on taas sellaiset että meni sinne mihin kuljettaja ohjasi - myös Lumpparissa. Ja mitä 1.6:sta Apparalla myös koittanut niin suurin ero taisi olla siinä että 1.6:lla pystyi pitämään halutun nopeuden mutkassa kun se ei niin pahasti hyytynyt...

Keulan lisäksi kannattaa katsoa että takapääkin on kunnossa.

[wellu]

No omat kokemukset 1.2 BravAsta on taas sellaiset että meni sinne mihin kuljettaja ohjasi - myös Lumpparissa. Ja mitä 1.6:sta Apparalla myös koittanut niin suurin ero taisi olla siinä että 1.6:lla pystyi pitämään halutun nopeuden mutkassa kun se ei niin pahasti hyytynyt...

Keulan lisäksi kannattaa katsoa että takapääkin on kunnossa.

Vihdoin joku kertoo, miten hänen 1.2 on käyttäytynyt.

Takapäähä kaipaa remonttia ensi kesänä. Kynkkien laakerit, takajarrut ja miksei samalla iskunvaimentajatkin. Muuta mainittavaa ei ole. Auton oireet ja olemus ovat vain niin selvät, keula on kummallisen "kulmikas" pidoltaan ja pidon raja on ihan veitsenterävä. Jos etupään pito irtoaa, niin on äärimmäisen hankala saada "koppia". Kytkin pohjaan ja toivoa että kääntyy.

Kiitos vastauksesta!

[väisänen]

Hmm. Jos kokeilisi laittaa aurausta vähän lisää.

[wellu]

Hmm. Jos kokeilisi laittaa aurausta vähän lisää.

Vanhoilla iskareilla kokeiltu säätää +0.05 ja -0.05 välillä. Ei vaikutusta. Paras ollut ohjearvossa (0.00).
Se vain hiukan ihmetyttää, että vetopito ja sivuttaispito edessä on tosiaan oudon huono. Tavallaan pitää, mutta ykskaks menee täysin suoraan (kuin etupää olisi lukossa, vaikka kytkin on pohjassa). Jarrutuspito todella hyvä (ei meinaa uskaltaa jarruttaa niin kovaa, että esim. lumipolanteella lukkiutuisi).

Renkaina Kumhon nastarenkaat loppuvuosi -15 leimalla. Pintaa hyvin jne, joten en suoraan renkaiden syyksi laittaisi. Varsinkin kun takapää pitää hienosti ja käytös on loogista.

Kesällä asfaltilla on todella kiva keksintö vetää. Silloin tosin huomaa, että alkaa takapää olemaan pahimpiin mutkiin hiukan liian pehmeä, mutta etupää pitää "kuin tauti".
Miettinyt tässä, auto on keulakolaroitu. Pitänee mitata vakaajan paksuus, koska ei mitään käryä onko siellä alkuperäinen vai jokin muu. Ennen iskareiden vaihtoa etupää ei joustanut 140kg massa istutettuna lokasuojalle, kuin ehkä 2-3cm (isän marea ihan niiaa, kuten myös 1.6Brava), mutta nostettaessa etupää kyllä laskeutu roikkumaan normaalisti. Myös nelipilarilla "hytkyttäessä" keula jousti. Eli jousto toimi, mutta vain koko etupää kerrallaan.

Iskarit vaihdoin merkittömistä Sasch SuperTouringeihin, niin loppui se etupään nypytys ja ohjaustuntuma parani, mutta edelleen epätasainen pinta ja liikkeellelähtö, tai tiukka mutka liukkaalla pinnalla, menettää keula otteensa.

Piru kun ei aina olisi niin tuhannen kiire, niin olisi aikaa rauhassa ihmetellä.